Keskittymisestä
Mä olen ollut tällä viikolla tosi kärsimätön enkä ole saanut hirveästi aikaan. Kärsimättömyys on johtunut siitä, että on pitänyt tehdä työtehtäviä, joissa olisi pitänyt keskittyä enkä saanut itseäni rauhoittumaan. Olen työskennellyt koko tammikuun etänä lukuunottamatta yhtä luentopäivää. Työpäivät tuntuvat menevän samaa tahtia, enkä oikeastaan muista päivistä tai viikoista mitään erikoista muuta tapahtumaa kuin töiden etenemisen.
On tosi haastavaa keskittyä viisi päivää viikossa ja vaikka mulla on täydellinen työrauha kotona, en saa välttämättä paljoa aikaa ellen saa keskityttyä. Vireystilaa ylläpitää aamukävely, mutta sen jälkeen koko työpäivä on yhtä istumista ilman isompia virikkeitä. Ajatukset joko jumittavat tai sitten en vain saa vaan keskittymiskykyä kohdalleen.
Toinen esimerkki keskittymiskyvyn katoamisesta oli tilanne eilen illalla. Mun piti kuunnella luovuus-webinaaria. Mulla oli sylissä läppäri, telkkari päällä ja äänettömällä, kännykän kautta kuulokkeissa se webinaari ja sitten kaivoin ruokalehdestä ruokareseptejä samaan aikaan. Okei, mä pystyin ihan hyvin sitä luovuus-seminaaria kuuntelemaan, mutta tämä tapa kasata samaan aikaan muita ärsykkeitä oli täysin kummallinen. Työpäivä oli tämän aikana jo tehty ja mietin nyt, mitä oikein yritin tuossa tilanteessa tehdä. Yritinkö jotenkin kiusata itseäni ja suorittaa vielä viimeisen älyllisen haasteen sille päivälle? Kasasinko niitä muita ärsykkeitä siihen ajaakseni oikein kunnolla alas kalliolta mereen keskittymiskyky mukanani?
Tietysti voisin onnitella itseäni multitäskäämisestä, mutta totuus on, että meni överiksi. Myönnän, että en voi ajaa koko ajan viittä kaista kovalevy hurraten. Mun pitää aina välillä rauhoittaa itseni. Toimin paljon paremmin sieltä rauhasta käsin, vaikka välillä muuta luulenkin.
Hyviä keinoja vireystilan parantamiseen ja keskittymiseen
Suunnitelman tekeminen, mitä aiot saavuttaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää paikkansa. Viikkaa vaikka pyykit ja suunnittele, mitä aioit tehdä ja yritä sitten uudelleen.
Jos väsyttää ja tuntuu, että aivot ovat jumissa, lopeta suorittaminen ja tee jotain kivaa. Työt tulevat kuitenkin aina tehtyä, loppujen lopuksi
Mindfulness-harjoitukset: Omaan kehoon ja hengitykseen keskittyminen auttaa luovuuden, oppimiskyvyn ja muistin paranemiseen. Oma tavoitteeni on lisätä näitä keskelle työpäivää. Nyt teen yleensä harjoituksen aamulla.
Oma työ on tällä hetkellä suunnittelemista ja luovaa ajatustyötä. Alan pikkuhiljaa opetella sitä, että työskentelytavan pitää olla silloin erilainen kuin esimerkiksi aiemmin enemmän projektityötä tehdessäni. Olen ottanut muun muassa käyttöön sunnuntaityöskentelyn. Pointti ei tässä ole tuo sunnuntai vaan kasailen sunnuntaille yleensä listan ajatustöitä: Kirjoittamista, ideointia, konseptointia ja joitain keskittymistä vaativia juttuja, joita en saa viikolla puristettua.
Olen pikkuhiljaa oppimassa siihen, että työtä kannattaa tehdä silloin kun siihen on hyvä flow. Koko ajan ei ole pakko mitata suorituksen määrää tehdyissä tunneissa, kuunnelluissa webinaareissa tai vaikka palaverien määrässä. Joskus on hyvä olla tyytyväinen siitä, että on viikon aikana saanut hyviä ideoita, joista voi tulevaisuudessa tulla jotakin tärkeää.
Hyvä puoli on se, että kun tuntee itsensä ja tunnistaa itsensä niin pystyy paremmin pistämään omalla käyttäytymiselle rajoja. Jos elämässäni oppisin myös suorittamaan vähemmän ja olemaan itselleni armollisempi. Jos se joskus oikein kunnolla kolahtaisi!
Ihanaa lumista sunnuntaita! Yhdet lumityöt tehty - monet varmaan vielä edessä.
Anna <3
