Unelmia kohti

Olen tehnyt viimeiset kuukaudet töitä kohti uutta unelmaa. Alkuvuosi on kulunut unelmoidessa ja kirkastaessa tavoitteitani, koska päätin loppuvuodesta, että kerrankin elämässäni en hätäile kohti uutta. Mun uusi unelmatyö liittyy valmentamiseen. Onko se yrittäjänä työskentelemistä vai yrityksessä työskentelemistä? En tiedä, mutta sellainen visio mulla on, että yksin en tule työtäni tekemään.

Olen nyt kevään aikana opiskellut ja suunnitellut lisäopintoja. Olen miettinyt millaista se haluamani työ on ja kenen kanssa voisin sitä tehdä. Uutena työkaluna keksin verkostoitumisen, jotta saan selkeyttä ajatuksilleni. Olen lähestynyt Linkedinin kautta minua kiinnostavia henkilöitä viestillä ja kysynyt mahdollisuutta etäkahveille ja tutustumiselle. Alan parhaat tyypit ovat antaneet mulle todella paljon ajatuksia oman urani suuntaa määrittelemään. Ja kyllä, kaikkien kanssa on löytynyt puoleksi tunniksi kiinnostavaa juteltavaa. (Ehkä kiitos koronan, ihmiset taitavat jo kaivatakin uusia kontakteja) Yllätyin kuinka hyvin olen saanut näihin kontaktipyyntöihin vastauksia. Jokaiselle uudelle kontaktilleni olen jostain superkiitollinen ja olette kyllä auttaneet noviisia matkalla.

Itse asiassa tätä uutta uraa kohti mua ajaa kokemusasiantuntijuus. Olen saanut valmennuksesta niin huikean polun uuteen elämään, että miten ihmeessä malttaisin olla mahdollistamatta tätä muille. Parasta valmennuksessa on unelmien ja tavoitteiden löytäminen ja polun rakentaminen niitä kohti. Kun se työ on valmis, kaikki on todella selkeää. Valmentajana minä vain autan löytämään sen potentiaalin ja keräämään voimaa ja päättäväisyyttä lähteä kohti tavoitteita. Avasin myös tänne sivustolle valmennus-osion, jossa Youtube-videoilla kerrotaan, mitä valmennuksessa tehdään.

Omasta kokemuksesta on tullut halu auttaa muita. Valehtelisin jos sanoisin, ettei mua hurjistuta ja pelota välillä olla uuden äärellä ja kaiken tekeminen itse. Mulla on sisäistä paloa tehdä hommia kohti omia tavoitteitani ja oudolla tavalla nuo kielteiset pelon, riittämättömyyden ja turhautumisen tunteet toimivat myös jonkinlaisena polttoaineena tekemiselle. Oman itsensä ylittäminen antaa ihan hurjat kicksit, kun siinä takana on omaa pinnistelyä. Olen ylpeä noista Youtube-videoistani vaikka ne eivät ammattilaistasoa olekaan.

Monesti itsensä ylittäminen ja muille näyttäminen on ihan parasta. Se, että ylittää itsensä vaikka onnistumalla painonpudotuksessa tai liikunnan aloittamisessa tai uuden tietotekniikan taidon tai taskuparkin opettelussa. Negatiivistakin energiaa voi käyttää hyvänä polttoaineena tekemiselle, kunhan motivaatio sisällä ohjaa sitä oikeaan suuntaan. Vaikka olen aika peruspositiivinen, niin negatiivisestakin energiasta syntyy kyllä huikeita juttuja.

Yksi valmennuksen parhaista puolista on motivaation löytäminen. Tarjolla on helppoa, unelmien mukaista elämää ja polku uuteen. Sitä on tarjolla ja se on mahdollista. Enkä koe noin sanoessani edes liioittelevani, vaan oma kokemus kertoo mitä valmennuksella voi saavuttaa. Ja ei, ei kenenkään elämästä tule valmennuksella pelkkää päivänpaistetta, mutta todella usein muutos tarvitsee henkistä valmennusta onnistuakseen. Emme pääse itsenäisesti siinä alkuun tai motivaatio lopahtaa kesken. Ei se tavallaan niin ihmeellistä ole, käytämmehän jo personal trainereita ja ravintovalmentajiakin. Koen, että nimenomaan suunnitelmien selkeydellä, sisäisellä motivaatiolla ja omalla arvotyöllä olen tehnyt isoimman työn hyvinvointini tueksi.

Uskon, että tässä on mun intohimoala: Auttaa ihmisiä kohti tavoitteita. Uskon myös, että olen syöttänyt nyt niin paljon toiveita tuonne universumille, että kohta nämäkin unelmat alkavat täyttyä.

Ja sitten asiasta kyssäkaaliin eli mun toiseen intohimoon eli vähähiilihydraattiseen ruokaan.

Kyssäkaali-lohilaatikko

700 g kyssäkaalia

1 sipuli

200 g savulohta

2 munaa

2 dl purkki creme fraichea

tilliä

suolaa ja mustapippuria

juustoraastetta

Silppua sipuli lohkoiksi. Kuori kyssäkaali kuorimaveitsellä ja poista kova kanta. Lohko kaali pienemmiksi paloiksi ja tee sitten paloista ohuita viipaleita. Pilko lohi pieniksi paloiksi. Kaada sipulit ja kyssäkaalit voideltuun vuokaan. Sekoita joukkoon lohi ja tilli. Vatkaa munista rakenne rikki ja sekoita joukkoon creme fraiche, suola ja pippuri. Kääntele seos kyssäkaalien joukkoon. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista uunissa 200 asteessa noin puolen tunnin ajan tai kunnes pinta on kauniin värinen.

Kyssäkaali on monelle vähän oudompi tuttavuus, mutta käytän sitä esim. tällaisiin laatikkoruokiin perunan tilalle. Lohen sijaan myös katkaravut sopivat tähän mainiosti. Niitä ei tarvitse edes sulattaa. Se miksi käytin kermaan sijaan creme fraichea on se, että se jakautuu kivammin tuonne joukkoon ja kun kyssäkaali on vähän vetinen se säilyttää paremmin rakenteensa.

Jos sulla on mulle vinkkejä uudelle uralle tai kommentteja nettisivujen valmennus-osioon, niin kommentoi alle tai lähetä viestiä täältä. Tilaa uutiskirje tuosta alta ja vahvista tilaus sinulle tulevasta sähköpostista. Lähetän sitten blogin aina mailiin. Jos haluat seurata tekemisiä myös instassa ja facessa, niin käy seuraamassa viikon aktiviteetit sieltä.

Niin ja yläkuvan meikistä kiitos Riialle <3 Näytän ihan jäätävän hienolta! Riia teki mulle kauniin kuvausmeikin huhtikuussa tulevaa lehtijuttua varten. Laita myös fabriiak -tili seurantaan, jos haluat katsella koukuttavia meikkitutoriaaleja sekä kukkajuttuja!