Junanviemänä

Yksi kesän parhaista jutuista on ollut junapyöräily. Olen pyöräillyt asemalle ja laittanut pyörän lähijunan kyytiin ja puolessa tunnissa olen kokonaan uusissa maisemissa pyöräilemässä. Itselle tututkin kaupungit näyttävät täysin erilaiselta pyörän selästä, kun vauhti on juuri sopiva maisemien katseluun, mutta kävelyvauhdilla jo kyllästyttäisi. Minut houkutteli tähän vaihtelun kaipuu ja pyörätien kaipuu. Omat pyöräilymaastot ovat kyllä Lopella ihanteelliset, mutta pyöräillä saa ihan maantien reunassa. Lisäksi kartasta ei näe onko valitulla reitillä osa soratietä ja se taas ei oikein sovi mun valkoiselle hienostoneidille eli Cressulle, jossa on kapeat renkaat.

Puolessa matkassa Tuusulassa

Tuusulanjärvi ympäri

Kesän ensimmäinen pidempi pyöräily vähän jännitti. Oli kesän kuumimpia päiviä ja matka alkoi kohti asemaa. 20 minuuttia asemalle ja pyörä lähijunan kyytiin ja 20 minuuttia kohti Järvenpäätä. Pyörille on lähijunan vaunuissa merkityt sisäänkäynnit ja jäin siihen matkan ajaksi seisomaan. Järvenpäässä tankkasin itseni Kulmakonditoriassa ennen kuin lähdimme ystäväni kanssa reitille.

Tuusulanjärven ympäripyöräily on todella helppo kohde, koska pyörätie on aivan erinomaisesti merkitty ja netistä löytyy todella hyvin tietoa reitistä ja se varrella olevista kohteista. Ihan ‘Ellun kanoina’ ei kannata pyöräillä, sillä reitillä jotkut polkevat myös enempi treeni mielessä eli tulevat takaa ohi. Sikäli reitti on myös ihanteellinen, ettei siinä ole juurikaan korkeuseroja, joten et tarvitse kovaa kuntoa 25 kilometrin pyöräilyyn.

Lounastaukopaikaksi valitsimme Gustavelundin terassiravintola Pritsin puolessa matkassa Tuusulassa. Pitkä tauko ja pizzat erittäin innovatiiviselta pizzalistalta. Pyöräilyn lomassa voi tietysti ottaa vaikka viinilasillisen ja pysyä edelleen tiellä. Pizzan voimalla pyöräiltiinkin sitten niin etten sinä päivänä syönyt enää muuta eli puoliksi tilaaminen saattaa riittää lounaaksi ;) Suositus myös kauniista miljööstä!

Maanantaina museot oli suljettu, mutta ainakin Sibeliuksen Ainolaa voin lämpimästä suositella edelliseltä pyöräilyltä. Perillä Järvenpäässä juhlimme tulokahvit Ravintola Huilissa, joka on ihan reitin varressa sekin.

Näkymä Aulangon näkötornilta Finlandian soidessa päässä

Hämeenlinna

Myös Hämeenlinnaan pääsee paikallisjunalla Helsingin ja Tampereen suunnalta. Matkaa ja asemia on tietysti vähän enemmän kuin pikajunan kyydissä. Hämeenlinnan asema ei ole ihan Hämeenlinnan keskustassa, mutta pyöräillessähän sillä ei ole väliä, koska kyyti on alla. Hämeenlinnassakin pyöräily on tosi sujuvaa ja pyöräilykarttoja ja reittejä löytyy täältä. Suuntasin Aulangolle nappaamaan ystävän pyöräilykaveriksi ja poljimme ylös Aulangon näkötornille. Tällä reitillä kyllä erottui sähköavusteinen pyöräily minun 24-vaihteisesta mankelista. Aika jyrkkiä nousuja tänne, mutta maisema oli sen arvoinen. Kiva kahvilakin löytyi ylhäältä. Sibelius on kuulemma hyräillyt täällä Finlandiaa, kun on katsellut tuota kuvan maisemaa. Hesarin juttu (tilaajille) oli ihan mielenkiintoinen tarina tuosta puistosta.

Alamäen kautta jatkoimme kohti rantaa pitkin kulkevaa pyörätietä ja sieltä kohti Hämeen linnaa. Hämeen linnan kahvilassa saa pientä syötävää ja keittoa + kivat maisemat. Hämeenlinnan rantoja pitkin on kiva pyöräillä ja varmasti keskustassakin olisi riittänyt nähtävää. Pyöräilty matka ei tässäkään ollut ihan mahdottoman pitkä.

Lahti

Seuraavaksi junapyöräilyn kohteeksi on valikoitu eksoottinen Lahti. Kesän upeiden kelien jälkeen pyöräilyn ajankohtaan täytyy ottaa nyt pieni säävaraus. Tosin mun reitit ovat olleet niin lyhyitä, että sadesuojaakin on aina ollut tarjolla. Mutta vinkatkaapa, mitäs Lahdessa?

Vinkit

Vaikka tuntuu ettei pyöräillessä edes tule hiki, se on illuusio. Hiki vain kuivaa iholle, joka kyllä haihduttaa eli muista juoda. Puoli litraa tunnissa ei ole huono määrä. Urheilujuoma tai kookosvesi ovat myös hyviä ideoita, jos pidemmällä pyöräilet.

Juna tai bussi: Lähijuniin saa pyörään ottaa mukaan veloituksetta ja paikkoja pyörille löytyy junanvaunujen eteisistä. Junat ovat edelleen koronan vuoksi melko tilavia. Junapyöräily on varmaan myös ekologisin valinta kotimaan matkailuun. Intercityyn saa pyörälle ostaa lipun ja pitkänmatkan bussin kyytiinkin saa pyörän, mikäli tavaratilaan mahtuu. Villeimmät yhdistävät tähän vielä sisävesilaivat ja vesibussit. Ainakin Hämeenlinnasta pääsee Tampereelle sisävesilaivalla ja pyörän saa mukaan. Ah mitä romantiikkaa! Varmaan moneen muuhunkin laivaan.

Taukoja kannattaa pitää ja googlen kartoista löytää kivoja paikkoja matkan varrelta taukoja varten. Itse olen kepeyden kannalla eli mulla on ollut mukana vain vettä, pyyhe ja lompakko. Olen syönyt paikallisia tarjoiluja, mutta tietysti eväiden tekeminen pyöräretkelle lisää luksusta varsinkin hyvässä seurassa.

Matkat ovat itselläni olleet maltillisia eli alle 40 kilometriä päivässä. Siitä 16 kuluu kotoa asemalle. Pyöräillessä menee suht tasaisella noin 20 kilometriä tunnissa. Itselleni nämä päivät ovat olleet lähimatkailua ei niinkään urheilusuorituksia. Tosin matalasykkeisen treenin saa kaupan päälle ja ei tarvitse huolehtia päiväkulutuksesta vaikka söisi parikin jätskiä :)

Ainiin ja juu! Mahdollisimman pään myötäiset lasit päähän, jottei silmät ole täynnä ötököitä. Omani tekevät myös painaumat silmien alle :)

Mitä suosittelisit pyöräilykiinnostuneelle seuraavaksi? Kommentoi alle!

Tilaa uutiskirje tuolta alta ja vahvista tilaus sinulle tulevasta sähköpostista. Lähetän sitten blogin sulle aina mailissa. Jos haluat seurata positiivista kierrettä instassa ja facessa, niin käy seuraamassa. Päivittelen viikon aktiviteetteja ja kokkailuja sinne.