Onko liikunta sittenkin tärkeämpi kuin ruoka?
Ennen tämä nainen kasvatti etureppua ja nyt takareppua
Syksy tulee ja eka syysmyrskykin on tulossa. Oman päivittäinen aktiivisuuteni on hiukan alkanut laskea. Pihahommat ovat vaihtuneet työntekoon ja sisälläoloon. Aika luonnollinen tilanne monen meidän elämässä. Olen tässä miettinyt motivaatiota, tottumusta ja liikuntatapoja. Pelottaa pikkuisen, että mitä jos oma liikkumisinnostus yhtäkkiä loppuukin. Tyssää täysin? Niin on käynyt ennenkin. Olen aikaisemmin ollut pitkiä kausia liikunnallisesti aktiivinen ja sitten kuin taikurin sauvasta, se onkin loppunut.
En oikein edes muista mikä milloinkin on lopettanut sen, mutta mahdollista se on. Liikunta ja varsinkin ulkona lenkkeily on mulle parasta kuntoilua ja samalla mielenvirkistystä. Aikaisemmin olin huomattavasti enemmän sali- ja spinningpirkko, joka haeskeli vähän extremempiä kicksejä liikunnasta. (Hymyilyttää vieläkin oma enkkasykkeiden hakeminen 90 minuutin spinning-tunnilla.) Tällä hetkellä se paras olo tulee happirikkaasta ulkoilmasta ja hyvästä lenkkiseurasta. Äänikirjatkin ovat hyvää seuraa niinä päivinä, kun ei ole lenkkikaveria.
Ajattelin tänään listata tähän muutamia motivaatiotekniikoita, joista ajattelin, että voi olla apua motivaation ylläpitoon ja liikunta-aktiivisuuden säilyttämiseen. Oman kokemukseni mukaan tämä on tärkeää, koska kun liikkuu, kaloreja kuluu ja aineenvaihdunta on aktiivista. Jos en liiku päivän aikana kuin autolla ja perusaktiivisuuden, oma kulutukseni on 1800 kcalin luokkaa. Lenkkipäivinä ja aktiivisina päivinä kulutus on 2200 kcalin luokkaa ja lenkkipäivä + ruohonleikkuu ja kulutus on 2600 kcalia. Näiden kulutustasojen erot vastaavat melkein yhtä ateriaa. Pysyn siis todennäköisesti helpommin mitoissa ihan vain liikkumalla ja voin syödä huolettomammin. Vielä lisään, että tuo liikkuminen ei ole tällä hetkellä vastenmielistä vaan henkireikä.
Sitten on tietysti kehon koostumus, mikä on mulle merkki kehon hyvinvoinnista ja kunnosta. Kun liikkuu pysyvästi ja kestävästi eikä aloita kuureja ja kunnonkohotuksia, kroppa kiittää rasvanpolton ja hyvän kunnon merkeissä. Aloitin aamulenkit viime vuonna pahimpien syysmyräköiden aikaan ja motivaatio olisi varmasti voinut loppua ihan milloin vain. Sen jälkeen jatkoin ruokavalion muutoksella ja sitten keväällä koronalomautusten aikana lenkkeily eskaloitui oikein kunnolla. Ja tiedättekö, se suurin näkyvä muutos tuli mielestäni vasta huhti-toukokuussa. Siinä on jo aika pitkä tie takana, jos ajattelee pikakuureja ja liikuntapiikkejä. Ja tällä en tietysti tarkoita sitä, ettenkö olisi saanut hyvää oloa liikunnasta jo ihan ekasta lenkistä alkaen. Aamulenkki on parempi kuin 10 kuppia kahvia.
Sitten niihin kikkoihin, jos niitä kikoiksi voi kutsua:
Lopputuloksen visualisointi - Kaikilla isoilla muutoksilla täytyy olla iso päämäärä. Se täytyy pystyä visualisoimaan. Enkä tällä edes tarkoita niitä skinny-farkkuja, jotka menevät päälle vaan myös muita päämääriä. Tällaisia voivat olla vaikka kasvisten syöminen päivittäin osana ruokavaliota ilman että on pakko tai jaksaa juosta lapsen pyörän vieressä tai vaikka miltä näyttää saunan jälkeen, kun reisissä on alkanut näkyä vähän lihasta. Tähän fiilikseen on hyvä päästä sisälle ihan kunnolla. Millaista siellä on? Ja pelkästä peilikuvasta sitä onnea ei löydy. Kokemuksella voin kertoa sen <3
Ajankäytön harjoitus - Tää on varmasti se kaikkein hankalin. On muuttuvia tekijöitä, muitakin kuin motivationaalisia :) Olen itselleni tehnyt viikko-ohjelman rungon omista lähtökohdistani. Siihen kuuluu urheilu, työ, opiskelu, bloggaus ja vapaa-aika. Olen sitä ohjelmaa varten miettinyt mitä haluan tehdä. Sain tehtyä ne ovat päivä- ja viikko-ohjelman muotoon ja ne ovat itse asiassa mulla myös kalenteroituna ja TADAA…. Nyt ne eivät stressaa tai kolise päällekkäin. Ja tottakai tulee lipsumisia ja aikataulumuutoksia, kaikille tulee, mutta olen saanut arjen rullaamaan.
Tukihenkilö ja/tai lenkkikaveri - Kirjoittelin pari viikkoa sitten Apua tarvitaan -postauksen ja todella näin! On kivaa, jos osa lenkeistä ja liikunnasta on seurallista tai perheen yhteistä tekemistä. Omalla kohdalla tuo seurallinen liikunta tuplaa hapen tuoman hyvän olon. Äänikirja tuo enemmän rauhaa.
Hyvän olon ruokavalio, uni ja alkoholi - Ruokavalio tukee liikkumista ja otsikkoon viitatakseni, ruokavaliolla tietysti on painonpudotuksessa iso merkitys. Liikuntaa kannattaa tukea syömällä hyvin ja terveellisesti. Harvalle tulee lenkkimotivaatio syömällä turhia hiilihydraatteja (Ihan pakko oli taas laittaa tuo :). Nukkua pittää ja liikunta parantaa unta onneksi. Tää on positiivinen kierre useimmille. Sitten on alkoholi. Ei paljoa alkoa. Niin se vaan menee. Viikolla korkki kiinni ja viini ei kuulu arkeen. Viini voi kuulua sitten hyvän olon hetkiin, seuraan ja tuoda hyvää oloa, palautumistakin joillekin.
Tuo tuleva syysmyrsky varmaan pisti inspiraationsa eilisillan kokkailuun. @hannagullichsen instastorysta bongasin paahdetut munakoisot ja paprikan ja päätin siitä säveltää ketoruokavalioonkin sopivan pannun. Pilkkominen oli helppoa: Munakoisoa, kesäkurpitsaa, paprikaa ja sipulia pellille. Paahtelin niitä muiden hommien ohessa aika pitkään uunissa, jotta sain ylimääräiset vedet veke. Ja kyllä kannatti, sillä sain niin niin umamiset munakoisot ja makua muihin kasviksiin, että huh! Olisi aivan hyvin voinut olla myös kasvisversio ilman kanaa.
Paahdettu kasvis-kanapannu (keto)
1 munakoiso
2 punaista paprikaa
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
Oliiviöljyä ja suolaa
Pilkotaan ja laitetaan uuniin 220 asteeseen, kunnes vesi haihtunut ja vähän tummaa kulmissa.
Kanan paistileikkeitä pilkottuna tai filesuikaleita
50 g fetaa
Lehtipersiljaa
Minttua
Timjamia
Mustapippuria
Chiliä
Paista kanat kypsiksi ja lisää kypsät kasvikset uunista. Sekoita ja lisää yrtit ja mausteet. Ripottele päälle murustettu feta.
Ihanaa myrskypäivää ja tilaathan tuosta alta uutiskirjeen. Lähetän sulle sitten aina mailia, kun uus postaus ilmestyy <3 Seuraa myös instagramissa: @positiivinen_kierre
