Innostuksen vaihtelusta
Mulla on ollut eka työviikko loman jälkeen ja täytyypä kertoa, että se alkoi jotenkin alavireisissä ja paskoissa fiiliksissä. Tiedättekö sen tunteen, että ei tästä tule koskaan yhtään mitään? Mieleen alkoi tulla jopa ihan vanhoja jo käsiteltyjä itsetuntoa nakertaneita asioita. Oman ammatillisen osaamisen kyseenalaistin täysin. Vähän saatoin miettiä vyötärönympärystääkin loman jälkeen. Ihan sain sunnuntai-maanantai -akselilla kyllä kuukauden negatiiviset tunteet -saldon täyteen.
Mutta tiedättekö, mitä sitten? Satuin valitsemaan aamulenkille Spotifysta Camilla Tuomisen podcastin yhdessä Tony Dunderfeltin kanssa (linkki). Siinä oli paljonkin viisaita ajatuksia, mutta mulle poimiintui nyt se tähän kohtaan tarpeellinen: Tunteet ovat vain tunteita. Ne tulevat ja menevät. Ne eivät itse asiassa ole edes kauhean totta vaan ne ovat hetkessä ohi kiitäviä. Tunteiden lisäksi meillä on emootioita, jotka ovat niitä, jotka saivat minutkin vatvomaan. Ne ovat vanhoja painolasteja ja käyttäytymismalleja , jotka saavat meidät monesti vähän luupille pahimmillaan ihan limboon. Tulee negatiivista kierrettä ja asioiden vatuloimista.
Vähän sitten heräsin sieltä omista synkistä ajatuksistani. Tunnistin tunteeni niin sanotusti. Siellä oli epävarmuutta ja pelkoa. Opin kesällä sieltä Maaret Kallio -maratonilta, että kun tunnistaa negatiivisen tunteen, kannattaa pysähtyä käsittelemään se. Tyhmä sanoa näin tietysti negatiivisten tunteiden äärellä, mutta ne ovat mulle sellaisia: Hello old friend -tyyppisiä ajatuksia. Tulitpa taas käymään! Käsitelläänpä sinut nyt ja laitetaan sitten käsiteltynä pois.
Sitten siihen innostuksen vaihteluun. Mietin tätä elämänmuutos-prosessin kannalta. Olen kirjoitellut monesti arvojen mukaan elämisestä ja terveellisistä elämäntavoista. Kun on sisäistänyt terveyden vaalimisen omaksi arvokseen, on paljon helpompi olla tuon sisäisen motivaation vetämänä kuin tahdonvoiman työntämänä. Olen ihan sataprosenttisesti sitä mieltä nykyään, että elämäntapojen muuttaminen on enemmän pään sisällä tehtävää muutostyötä kuin esimerkiksi syömistä ja liikkumista.
Innostus vaihtelee. Kenenkään tahdonvoima ei ikuisesti työnnä ja kestä kaikkia arkielämän mukanaan tuomia kurvipalloja. Kun on kyse pysyvästä muutoksesta tuo sisäisen motivaation rakentaminen on parasta mitä ihminen voi tehdä. Pyrimme aina kuitenkin elämään arvojemme mukaan. Innostus voi vain joskus vaihdella (tai siis vaihtelee). Joskus on vain kaikenlaista. Olen kiitollinen, että tein viime syksynä tämän terveiden elämäntapojen -arvojen rakennustyön. Tosi monet hyötyvät henkisestä valmentamisesta elämäntapojen muuttamisessa tai itse tehdystä arvotyöskentelystä. Näin oppii paremmin kestämään sitä innostuksen vaihtelua ja repsahduksista nousemista.
Maanantaiaamuna siis löysin itseni ja sisäisen motivaationi Camilla Tuomisen Frank Martelan kanssa podcastista :) Ja kyllä! Mullahan on paloa mun omiin urasuunnitelmiin ja kyllä haluan ja himoan itselleni tervettä elämäntapaa. Mulla taitaa olla hyvä intuitio noihin mun luku- ja kuunteluvalintoihin. Aika helposti se innostus sieltä syttyi. Älä siis anna huonon päivän vaikuttaa ja muista, että tunteet ovat vain tunteita. Ne lipuvat ohi kuin pilvet.
Seuraavien viikkojen blogeissa kokkaillaan taas vähähiilihydraattisesti. Tilaa siis uutiskirje tuolta alta, niin lähetän sulle blogin uutena aina sähköpostiin. Se näyttää vähän kummalliselta, mutta se on siis ihan turvallinen.
Instagramissa kokkailen ja moikkailen kuulumisia ihan melkein päivittäin. Käy seuraamassa siis! Tällä viikolla jaoinkin yhden valmisruokavinkin eli Lidlin Madras curryn, joka löytyy säilykkeiden osastolta. Siinä on hiilarit vain 8g/100g, joten toimii ainakin mulle. Sen kanssa maistuu niin kana kuin ravupyrstöt tai ihan vegenä myös kun lisää kasviksia. Seuraksi tein kukkakaaliriisiä. Ihanaa talvilomaa kaikille niille joilla se on vasta tulossa ja pysytään terveinä ja lämpiminä <3