Löysin häpeän

Aamulenkin mielenrauhamaisemaa tältä viikolta

Törmäsin hesarissa artikkeliin häpeästä irtisanomistilanteessa ja se toi minulle mieleen vanhan jutun vuosien takaa. Vaikka juttu onkin vanha, käsittelin sitä vähän aikaa sitten coachaus-tuokiossa. Se oli mulle yksi niistä vavahduttavista häpeän hetkistä, joita silloin halusin käsitellä.

Vuosia sitten minut irtisanottiin yllättäen silloisesta työstäni. Aloitin itsetunto riekaleina työnhaun. Osallistuin Prosourcen järjestämään työnhakuvalmennukseen ja päivitin CV’ni kuntoon. Siinä vahvuuksiani kartoitettiin ja harjoiteltiin työhaastattelutilanteita. Valmennus teki tosi hyvää ja sain paljon apua työnhakuun.

Silti itsetuntoni oli alhaalla irtisanomisen jälkeen ja olin työhaastatteluissa kaikkea muuta kuin vahva kandidaatti. Jännitin jo ennen haastattelua, voivatko haastattelijani tietää, että minut on irtisanottu. Ei siis ehkä hedelmällisin mielentila hakea töitä. Tämä epävarmuus varmasti näkyi minusta, kun ääni väristen kerroin haastatteluissa itsestäni. Muistan sen tunteen vieläkin. Kuinka epävarma olin. Tämä tunne oli häpeä.

Silloin en tunnistanut tai osannut käsitellä häpeän tunnetta. Tiedätkö ja tunnistatko häpeän? Itselleni se on fyysinen tunne. Voimakas pelon ja häpeän kokemus, joka saa sydämen läpättämään ja mielen kääntymään varoitustilaan. Kokemus tulee jostain selkäytimestä ja on ainakin itsellä hyvin voimakas. Se on negatiivinen voima, joka hävittää minusta kaiken itsevarmuuden.

Coachingissa kävimme häpeän tunteita läpi ja ymmärsin yhden jutun. Häpeän tunne herää sillä hetkellä epävarmuutta herättävästä vaikeasta asiasta. Kun opin sanallistamaan ja tunnistamaan häpeän, sen käsittelemisestä tuli helpompaa. Voin tietoisesti ajatella: "Tämä tunne on häpeä. Otetaanpa ‘sinut’ nyt tarkasteluun ja pannaan sitten käsiteltynä pois.

En kuitenkaan ole aina ollut järkevä asioiden käsittelyssä vaan olen antanut tunteen viedä. Olen ollut tosi armoton itselleni ja ruoskinut itseäni epäonnistumisista. Sain silloisen irtisanomisen laitettua omaksi syykseni, kun armottomuudessani laitoin itseäni tilille. Jos olisin ollut ‘järkevä’ ja käynyt rationaalisesti läpi, mikä tilanteeseen johti, olisi vastaus ollut itseni kannalta paljon armollisempi. Minä en vain siinä tilanteessa ollut oikea ihminen oikeassa organisaatiossa. Piste. Silloin löysin syyksi vain oman huonommuuden ja häpeän.

Minulle häpeän tunne ei ole koskaan yhdellä kerralla käsitelty, vaan se yllättää huonolla hetkellä aina uudelleen. Opin tähän häpeän tunteen käsittelyyn coachingista hyvän tekniikan. Opettele ulkoa lista rationaalisista syistä ja selityksistä häpeää aiheuttavista asioista. Ne syyt, jotka kirkkaassa päivänvalossa ovat ne järkevät syyt esim. irtisanomiseen. Joka kerta, kun paniikin tunne iskee, kertaa tämä lista syistä, jotka johtivat irtisanomiseen tai vaikka eroon. Kun tämän tekee tarpeeksi monta kertaa, niin alkaa uskoa itseään ja paha olo menee pois. En siis ajaudu häpeän tunteeseen vaan käsittelen sen pois.

Se minä tuolloin menneisyydessä ei ollut vielä henkisesti valmis uskomaan itseensä. Jo silloin paino aiheutti minulle paljon ongelmia itsetuntoni kanssa. Nykyinen hyvä olo, joka on tullut ruokavalion ja liikunnan kautta on auttanut käsittelemään omia vanhoja peikkoja. Olen siitä tosi iloinen. Odottelen kovasti kirjastosta lainaan kirjaa Brené Brownilta Uskalla haavoittua: elä rohkeasti täydellä sydämellä. Kuuntelin yhden englanninkielisen luentosarjan äänikirjana tältä daamilta ja kannattaa ehdottomasti tutustua, jos häpeä aiheena kiinnostaa.